Siunauksia syvyydestä



Mitä, jos Jumala ei vastaa myöntävästi siihen mitä pyydämme? Mitä, jos elämässämme tapahtuu kauheita asioita, tarkoittaako se sitä, että Jumala on hyljännyt meidät tai, että uskomme määrä on liian vähäinen? Vai emmekö ole kenties ansainneet siunauksia? Onko elämässämme jokin salainen synti, jonka vuoksi Jumala ei vastaa eikä halua auttaa? Inhimillisesti ajatellen kaikki tuo on järkevää ja mahdollista.

Pietari sanoi aikalaisilleen ja jätti tuleville sukupolville viisaan neuvon: Rakkaat ystävät, älkää oudoksuko sitä tulta ja hehkua, jossa teitä koetellaan, ikään kuin teille tapahtuisi jotakin outoa” (1. Piet. 4:12). Jospa Jumalan hiljaisuus onkin siunausta? Mitä Jaakob tarkoitti sanoessaan pojalleen Joosefille, että kaikkivaltias antakoon sinulle siunauksia syvyydestä? (1. Moos. 49:25). Se kuulostaa aluksi pahaenteiseltä, toisaalta myös turvalliselta.

Pahinta uskovan elämässä oikeasti on, että Jumala unohtuu arjessa ja kuvitellaan, että eletään vain ja ainoastaan tätä aikaa varten. Se on kauheampaa kuin kivut ja tuskat. Mitä hyötyä on kaikesta näkyvästä? Meistä ei jää tänne yhtään mitään.

Tuskaisena on mahdotonta ymmärtää, että kärsimys tulee Jumalalta. Kun uskoo Jeesuksen kautta ihmiselle tulleeseen pelastukseen, voi luottaa siihen, että myös vaikeudet tulevat Jumalalta. Joskus, kun katsoo taaksepäin, näkee, että Jumala olikin kaiken takana. Pitäisi vaan jotenkin jaksaa kulkea tämä tie täällä, jotta pääsisi sinne päämäärään, mikä on tarkoitettu meille. Tuskin kukaan elämässä selviää kolhuitta. Jumalan tekoja ei voi ymmärtää ihminen, vaikka kuinka yrittäisi. Jumala on luvannut kuitenkin kulkea meidän edellämme, tasoittaa vuorimaat, murtaa pronssiovat ja iskeä rautateljet irti. Hän antaa aarteet pimeistä piiloista ja kalleudet kätköistä, jotta me oppisimme tietämään, että se joka kutsuu sinua nimeltä, on Herra (Jes.45:2).

Kristillinen usko perustuu pelkästään siihen, että Jumala on armollinen. Jumalan armolla ei ole ihmisen järjen tai tekojen kanssa mitään tekemistä. Joten jos siunaukset eivät satele, eikä Jumala vastaa toivotulla tavalla, ei se tarkoita, että Jumala ei kuule, on julma tai rukoilijana toimisi väärin. Silloin juuri siunaukset voivat pursuta syvyyksistä.

Mikä sitten on elämän tarkoitus? Rikas kuningas Salomo vastaa siihen, että etsiä Jumalaa kaikkina kurjan elämämme päivinä siten, että hänet löytää. Kaiken vaivannäön, tulen ja hehkun, syvyyksien siunauksien keskellä ilolla voi syödä, juoda ja nauttia kaikesta, mitä Jumala on meille antanut, ohjaa Saarnaaja. Niin vapauttaa ja rentouttavaa on elää Jumalan valvovan silmän alla. Se kaikki on Jumalan lahjaa  (Saara. 5: 17-19 )








Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Puhuuko Jumala minulle?

Kiusaukset Vol 2