voi miten vaikeaa olla uskova
Toisaalta uskovana oleminen on äärimmäisen helppoa. Sen kun vaan uskoo ja lukee Raamattua. Kaikki on tehty valmiiksi. Samanaikaisesti. Katselen kauppakeskuksessa ihmisiä, joista suurin osa näyttää onnellisilta. On perheitä. Pieniä lapsia, isompia lapsia. On keski-ikäisiä, nuoria pareja. Vähän vanhuksiakin. Kaikenlaisia. Kaikenkokoisia ihmisiä. Miksi he ovat täällä? Miksi he laskeutuvat juuri nyt liukuportaita pitkin parkkihalliin? Miksi Miksi? Nuo kysymykset ovat piinanneet minua jo nuoresta alkaen. Tyttösenä olin tosi villi. Mistään piittaamaton. Samanaikaisesti etsin tarkoitusta kaikelle. Elin pinnallisesti, juhlin juhlimasta päästyäni, mutta kyselin, miksi me olemme täällä? Onko tässä missään järkeä? Kukapa siihen osaa yökerhossa vastata. Ja vain harvaa kiinnostaa sen pohtiminen. Ajauduin maailman uskontojen piiriin. Löysin totuutta hindulaisuudesta. Löysin totuutta buddhalaisuudesta. Lopulta päädyin sekoittamaan kaiken sen. Kun tarpeeksi yhdistelee, löytää itseään miellyttävä