Opetuslapsen päiväkirja

Riennän aina opetuslapseuskouluun suoraan työpäivän jälkeen. Minulla ei ole kiire yleensä minnekään. Voin kuljeskella matkalla kaikessa rauhassa ja olla omissa ajatuksissani. Naapurin tyttö hoitaa koirani sillä aikaa. Nautiskelin tällä kertaa ennen opetuksen aloitusta salaattibaarin annoksen. Ja nautin siitä, ettei minun tarvitse tehdä mitään. Opettelin Mariana olemista. Opetuslapseuskoulussa aiheena oli armo ja armolahjat. Otan tässä kirjoituksessa vähäisellä ymmärrykselläni ensimmäisen askeleeni kohti armon tajuamista. Armon helppous on siinä, että tänä päivänä se on kärsinyt inflaation. Todellisuudessa armosta selville pääseminen arkipäivän elämässä on käsittämättömän vaikeaa. Ainakin minulle. Synonyymisanakirja ilmaisee armon erääksi synonyymiksi säälin. Onko Jumala tuntenut sääliä antaessaan Jeesuksen riippua ristillä meidän syntiemme tähden? Tarvitseeko armo aina säälin lähtökohdaksi? Armon vastakohta on sanakirjan mukaan julmuus. Toisaalta Jumala on rakkaus ja jos

Olen vaihtanut, ainakin osittain, aamulypsyn Jukka Norvantoon. Tietäisipä hän sen. Terveisiä Jukalle. Elämme yhdessä jännittäviä aikoja Matteuksen kanssa. Vaihto ei ollut helppo. Jaajo, Anni ja Perälä ovat viihdyttäneet aamujani jo pitkän aikaa. Kumpa voisin aina valita highlightit. Mutta en. Useimmiten joudun kuuntelemaan väsyttäviä seksin sävyttämiä vitsejä. Ne eivät oikeasti naurata. Maailmassa on niin paljon muutakin komiikkaa, että onko aina pakko vääntää seksivitsejä. Osittain sen vuoksi olin valmis luopumaan lempiohjelmastani. En halua olla pyhimys enkä ainakaan fariseus, mutta jostakin minun on otettava aika Raamatun opiskeluun. Nyt tein tällaisen valinnan. Ainakin 80%:sti. Opetuslapseuskoulussa opin, jos aikoo oppia kuulemaan Jumalan ääntä on pakko raivata Hänelle aikaa. Ja Sanansa kautta Jumala puhuu. Tänäänkin juuri, iski miekka sydämeeni. Norvanto sanoi, että se, joka yrittää paikata omaa syyllisyyttään omilla teoillaan ei tunne Kristusta. Sitä paremmalla syyllä kuuntel

Mikä on olla opetuslapsi? Olen suuren äärellä. Jeesus antoi käskyn tehdä kaikki kansat opetuslapsikseen. Olen Jumalan lapsi ja saan olla hänen opetuslapsena. Otan opetusta vastaan, mutta minun pitäisi juurruttaa saamani opetus arjen elämääni. Siinä hyppysellinen elämäntehtävä. Opetuslapseuskoulussa sanottiin, että Jeesus voidaan arkeen jo aamusta alkaen hampaita pestessä ja kahvinkeittopuuhiin. Opin hiljattain, että hengelliset asiat ovatkin hyvin arkisia. Minulle Jeesukseen uskovana ei koskaan ole ollut ongelmana usko, vaan seurakunta. Se on iso kompastuskivi. Seurakuntaelämä on Jumalan tahto hänen lapsilleen. Siten minussa täytyy olla jokin salattu tunnistamton vika. Kun menen seurakuntaan, en voikaan enää olla se. Seurakunnassa minun pitää muuttua. Tehdä asioita ollakseni täydellinen seurakuntalainen. Tulee suorituspaineita. En selviä niistä. Monilla ihmisillä tuntuu olevan samantyyppisiä haasteita. Pitäisi olla jotain muuta. Opettaja sanoi, että heidän seuraku