Siunauksia syvyydestä
Mitä, jos Jumala ei vastaa myöntävästi siihen mitä pyydämme? Mitä, jos elämässämme tapahtuu kauheita asioita, tarkoittaako se sitä, että Jumala on hyljännyt meidät tai, että uskomme määrä on liian vähäinen? Vai emmekö ole kenties ansainneet siunauksia? Onko elämässämme jokin salainen synti, jonka vuoksi Jumala ei vastaa eikä halua auttaa? Inhimillisesti ajatellen kaikki tuo on järkevää ja mahdollista. Pietari sanoi aikalaisilleen ja jätti tuleville sukupolville viisaan neuvon: Rakkaat ystävät, älkää oudoksuko sitä tulta ja hehkua, jossa teitä koetellaan, ikään kuin teille tapahtuisi jotakin outoa” (1. Piet. 4:12). Jospa Jumalan hiljaisuus onkin siunausta? Mitä Jaakob tarkoitti sanoessaan pojalleen Joosefille, että kaikkivaltias antakoon sinulle siunauksia syvyydestä ? (1. Moos. 49:25). Se kuulostaa aluksi pahaenteiseltä, toisaalta myös turvalliselta. Pahinta uskovan elämässä oikeasti on, että Jumala unohtuu arjessa ja kuvitellaan, että eletään vain ja ainoastaan tätä aikaa
