voi miten vaikeaa olla uskova

Toisaalta uskovana oleminen on äärimmäisen helppoa. Sen kun vaan uskoo ja lukee Raamattua. Kaikki on tehty valmiiksi.
Samanaikaisesti. Katselen kauppakeskuksessa ihmisiä, joista suurin osa näyttää onnellisilta. On perheitä. Pieniä lapsia, isompia lapsia. On keski-ikäisiä, nuoria pareja. Vähän vanhuksiakin. Kaikenlaisia. Kaikenkokoisia ihmisiä. Miksi he ovat täällä? Miksi he laskeutuvat juuri nyt liukuportaita pitkin parkkihalliin? Miksi Miksi? Nuo kysymykset ovat piinanneet minua jo nuoresta alkaen.
Tyttösenä olin tosi villi. Mistään piittaamaton. Samanaikaisesti etsin tarkoitusta kaikelle. Elin pinnallisesti, juhlin juhlimasta päästyäni, mutta kyselin, miksi me olemme täällä? Onko tässä missään järkeä? Kukapa siihen osaa yökerhossa vastata. Ja vain harvaa kiinnostaa sen pohtiminen.
Ajauduin maailman uskontojen piiriin. Löysin totuutta hindulaisuudesta. Löysin totuutta buddhalaisuudesta. Lopulta päädyin sekoittamaan kaiken sen. Kun tarpeeksi yhdistelee, löytää itseään miellyttävän totuuden.
Ajauduin tilanteeseen, jossa olin jokseenkin levoton. Minulla oli paljon tietoa, mutta sydämessä tunne, että tässä ei ole kaikki.
Ihan sattumalta kuulin jotain Raamatusta. Halusin kuulla lisää. Ja lisää. Tässä on se Totuus! Tässä on vastaukset vuosia vaivanneisiin kysymyksiini, joita olen etsinyt. Jumalan rakkaus, se on vastaus.
Miksi ihmiset siis elävät? Jotkut kuolevat varsin nuorena, jo ennen sitä elämää, mitä tunnemme täällä.
Jos kaikki on hyvin, kuten yleensä suomalaisilla on, ei ole tarvetta miettiä elämän tarkoituksia.
Vaikeat elämäntilanteet asettavat kysymyksiä. Onko Jumala olemassa? Jos on, miksi hän antaa MINULLE sattua tällaista? Jos hän on Rakkaus, ei rakkaudesta käsin voi tapahtua tällaista. Kuitenkin tapahtui. Jumala ei siis ole olemassa tai hän on paha.
Jos tuntisimme oikeasti totuuden ja synnin sydämessämme. Me kaikki, jotka olemme HYVIÄ ihmisiä, ymmärtäisimme sen, miksi Jumala sallii meille vaikeuksia. Jos tuntisimme Raamatun joka sanan kirjaimen ja uskoisimme siihen.
Siksi uskovana on niin vaikea olla. Se sotii perisyntistä luontoamme vastaan. Pitää heijastaa peili omaan pahaan sydämeen, jotta ymmärtää elämän tarkoituksen. Pahuutta ei voi ulkoistaa.
Kaikki on valmiina, syntymä, elämä ja kuolema. Ja ikuinen elämä. Vain vastaanotettavissa. Voi miten vaikea sitä on ymmärtää omasta hyvyydestä käsin. Ennenkuin. Ennenkuin Hän, Jeesus, koskettaa.