hoo moilanen ja identiteetti

Se, mitä tarkoittaa, että kristityn identiteetti pitää olla Kristuksessa on ollut uskovan urallani ehkä vaikeimpia asioita ymmärtää. Tutkin asiaa jo vuosia sitten. Kyselin siitä saamatta tyhjentävää tai täydentävää vastausta. Olin lisäksi tietämättäni väärän opin piirissä. Ihailin Joyce Mayeria ja luin hänen kirjojaan. Halusin olla kuin hän. Nykyään suhtautumiseni häneen on erilainen, muuttunut. Siitä toiste enemmän. Edelleenkin, kun kuuntelen opetusta, jossa toistetaan, että vanha minä on kuollut, vanhaa Ullaa ei enää ole, vaan olen uusi luomus, en kertakaikkiaan käsitä sitä.

Olen ravannut edestakaisin, ylös ja alas identiteetin portaikossa vuosien ajan ymmärrystä etsien.

Opetuslapseuskoulussa sanottiin, että Jumala haluaa rakentaa meidän itsetuntoamme siten, että se on Kristuksessa.

Olen siis jotain ainutlaatuista sen vuoksi, mitä Kristus on tehnyt puolestani. Maailmankaikkeuden luoja näki sen vaivan, että minä olen Kristuksen veren hinta. Se on itsetunnolle betoniakin kovempi perusta.

Kuuntelin erään joogin puhetta, hän sanoi, että identiteettimme on vain pelkkä ajatus. Vain ajatusta. Aika ohutta siihen nähden, mitä Raamattu opettaa.








Koska identiteetti Kristuksessa on hyvin syvällä minussa, on tärkeää, minkälainen Jeesuskuvani on. Uskonto muodostaa ihmiselle identiteetin. On tärkeää määritellä ja tuntea se tarkkaan mihin uskoo.

Kuuntelin opetusta identiteetistä kymmeniä kertoja kunnes törmäsin youtuben kautta Salme Blomsterin opetukseen ja voi mikä vapautus. Hän avasi sen oven mitä olin etsinyt. Tässä teille linkki, jos haluatte kuunnella.https://www.youtube.com/watch?v=2ErisFTWr7M

Onko identiteettini hukassa, koska asia on niin vaikea. Tulin äidiksi nuorena, sellaisen ajan jälkeen, kun en ollut uskossa ja elin kohtalaisen villinä ja vapaana maailman melskeessä. Sitten minulle kasvoi äidin identiteetti ja siinä ohessa ammatillinen identiteetti. Kun lapset lähtivät kotoa, äidin identiteetti muuttui ja kuin jokin osa identiteetistäni murtui pois. Sen jälkeen ammattillinen identiteettini vahvistui. Kun se vuosien aika vahvistui, huomasin, että se oli liian iso osa minua. Sen alla oleva ihminen oli jokseenkin tyhjä. Ohessa minulle kasvoi seurakuntapalvelijan identiteetti. Sitten menen naimisiin, minulle tuli vaimon identiteetti, jota ohimennen sanoen rakastin. Olin kuin elementissäni. Sitten mieheni kuoli ja minulle tuli lesken identiteetti. Identiteetti Kristuksessa oli edelleen hukassa,vaikka sitä vimmatusti etsin.


Jeesus oli hiljainen ja nöyrä, hän oli köyhä, muiden palvelija. Hän oli suora ja rehellinen, hän oli totuudellinen. Hän ei ollut mielistelijä. Hän oli kuuliainen. Hän oli rakastava. Hän oli sitoutunut, armollinen. Jeesus oli enemmän kuin me. Siksi hän sopii identiteetti esimerkiksi. Meistä ei tule Jeesusta, vaan hänen kaltaisensa. Hänen yhteydessä pitää elää, jotta hänet oppii tuntemaan. Edelliset sanat ovat Salmen opetuksesta ja ne upposivat kuin kuuma veitsi voihin. Ovi aukesi uuteen tietoisuuteen. Haluan oppia ymmärtämään asian siten, että osaan sen selittää ja opettaa myös joskus jollekin toiselle. Mitä enemmän tunnen Jeesusta, sitä rauhallisempi ja levollisempi oloni on. Ainakin sen olen oppinut.

Kristuksessa olemme kaikki samanarvoisia. Kuitenkin omia persooniamme. Jos meidän pitää kuitenkin olla enemmän Jeesusta ja vähemmän minä itse, mikä oman persoonani osuus siinä sitten on? Ehkä persoonallisuus on lahja. Jumalahan käytti Raamatussa hyvin eriluonteisia ihmisiä hyvin erilaisissa tehtävissä. En osaa tähän kysymykseen vielä vastata. Ehkä saan kenties joskus tilaisuuden kysyä Salmelta itseltään, jos hyvä tuuri sattuu nimittäin. Lupaan kirjoittaa vastauksen tähän blogiin.